Pikkumiehen vierailu

Perjantai 21.10

Tänään on pitkästä aikaa treenit valkun kanssa. Lähden ajoissa liikenteeseen, jotta ehdin käydä intersportissa sitä ennen. Jostain syystä keksin mennä Forumiin vaikka Mikonkadulla olisi ollut lähin liike ja sen vieressä taas metro. No, menen kuitenkin Forumiin huomatakseni vaan, ettei siellä ole edes Intersportia vaan se on remontissa. Päätän mennä sitten treenin jälkeen sinne Mikonkadulle jonne olisi pitänyt mennä heti suoraan..

Salilla törmään Bettiinaan ja juttelemme millainen olo minulla on ollut, miten olen jaksanut jne. Kerron tämän cefin olevan itselleni rajumpi lääke, olo on viikon huono ja väsynyt. Bettina sanoo: ”Sä oot Aikku vielä rajumpi, sä olet treenaamassa.” Hyvin sanottu ja aivan hiton tottakin. Pakko välillä vetää viikon verran relaa, mutta sen jälkeen mä aina nousen kuin Fenix-lintu, uudempana ja parempana. Onko se mahdollista? Olla parempi versio itsestään? Tuskin mun tapauksessa.

Treeni vedettiin ihan täysillä ja todella loppuun saakka. Vuorossa oli selkä ja rinta, olin säästänyt parhaimman treenin valkulle. Toinen mun lemppari on ehdottomasti olkapäät ja kädet, jalkojen treenaamisesta en niinkään välitä. Ensiksi teimme  tein pulloveria selälle ja lattialla maaten levityksiä rinnalle. Näiden jälkeen oli ylätaljaa kapealla otteella seisten (toimii mulle ihan jäätävän hyvin) sekä tasapenkkipunnerruskonetta, molempia aina peräkkäin ilman taukoa eli supersarjana. Näiden jälkeen oli vuorossa ristikkäistaljaa rinnalle ja kulmasoutua taljassa vastaotteella selälle. Ja taa superina kuten koko treeni. Näiden jälkeen olin kuin selkääni saanut, mutta koska aikaa oli vielä hetki, teimme parit supersarjat olkapäille. Tän kaiken jälkeen mä melkein ulisin lattialla. Treeni oli aivan mahtava. Vaikka painot eivät ole todellakaan sitä mitä ne ovat ennen Simoa olleet, saan kuitenkin tosi hyviä treenejä tehtyä ja olen aivan hiton ylpeä itsestäni. Ja valkku on musta, ihan varmasti!! Ja illalla selkää ihan särki, joten treeni todellakin meni perille  just sinne minne pitikin.

Salilta lähdettyäni oli tarkoitus mennä sinne Intersportiin Mikonkadulle. Menin metrolla ja kas, lähdin asemalla väärään suuntaan niin, että jouduin aivan liian kauaksi Mikonkadusta. Menin takaisin ja tulin toiseen paikkaan, jälleen väärälle kadulle. Katsoessani kelloa, huomasin ettei aikaa ole enää alkaa kiertelemään mihinkään, jos haluaisin ehtiä junaan, sinne oli mentävä suorinta tietä. Joten jäi sitten menemättä sinne Intersportiin. No, ei se oikeastaan haitannut, koska meilläkin on kyseinen kauppa, joten menen sinne illalla. 

Eltsu, tuo elämäni ilo (siskoni poika) on tulossa meille huomenna yökylään. Menen heti aamusta hänet hakemaan ja sitten tulemme junalla meille. Mutta tänään on mentävä hakemaan pikkumiehelle syömistä. Haenkin hänelle nakkisämpylää, kasviksia kuten parpikaa ja munakoisoa. Hedelmiä kuten banaania, mandariinia, omenaa, viinirypäleitä, kiiviä ja vesimelonia. Myös munakoiso, juusto, kala ja pasta pääsevät koriin. Eiköhän sitä näillä pärjätä.. 

Näillä saimme paljon hauskaa ja naurua aikaiseksi :-)

Menen kauppareissulla paikalliseen Intersportiin hakemaan sitä treenipaitaa mitä olin koko päivän yrittänyt hakea. Ja kas kummaa, juurikin sitä väriä ei sitten löytynyt, joten jäin tyhjin käsin. Niin tyypillistä, laitetaan tuotteita tarjoukseen ja sitten niitä ei löydykään. Tällä kertaa en jää ostamaan mitään muuta, kuten kauppias oli ehkä laskemoinut. Ei kiitos, jos en saa sitä mitä haluan, en osta mitään!!

Lauantai 22.10

Lähden heti aamusta hakemaan Eltsua meille yökylään. Tänään on I Love Me messut ja siskoni, Eltsun äiti menee sinne töihin ja Aikku-täti saa viettää koko päivän elämänsä ilon kanssa. Tulemme junalla meille ja ensin hiukan syömme ja leikimme Wilman kanssa. Sen jälkeen lähdemme kirpputorille ostamaan uusia pikkuautoja Eltsulle. Ja niitähän löytyy, tosin niitä oli meillä jo ennestäänkin, mutta voiko pikkumiehellä olla liikaa autoja? Tätsyn mielestä ei, joten haemme niitä lisää.

Ulkona on uskomattoman raaka tuuli ja Elstu haluaa kävellä. Mikäs siinä, mutta tätsyä uhkaa paleltuminen, joten pyydän kauniisti jos vaikka rattaissa istuisi ja pääsisimme hiukan nopeammin etenemään. Hhrrr, että osaakin olla kylmä, miten sitä taas tarkenee talvella? 

Ekasta kirpputorista ostamme kuusi autoa. Siirrymme seuraavalle kirppikselle ja siellä on eräässä myyntipöydässä autoja pusseittain. Ostamme niitä neljä pussia. Hupsista, kumpi tässä nyt innostui asiasta enemmän?? Kirpputorien jälkeen menemme vielä kirjastoon katsomaan kirjoja sekä tätsylle, että Eltsulle. 

Päivä menee yhdessä touhuten. Yritämme yritän nukkua päiväunet ja melkein jopa onnistunkin, meinaan itse nukahtamaan, mutta ei puhettakaan, että Elstu nukkuisi. Tähän saamme kulutettua puolisen tuntia ja kun kundi alkaa vääntämään itkua siitä, kuinka ikävä on miun isää ja miun äitiä, päätän ettei me tänään nukuta päikkäreitä. Ulos emme enää mene, koska tätsy ei halua itselleen minkäänlaista flunssaa, ensi viikon perjantaina on viimeisen syton aika ja en todella halua mitään esteitä sille. Joten leikimme sisällä. Onhan meillä iso kasa pikkuautoja joita ajeluttaa, laittaa parkkiin, miettiä minkä merkkinen mikäkin on, väristä puhumattakaan.

Koska myös Eee oli huolissaan tätin terveydestä, hän aika ajoin katsoi korvani ja kuunteli keuhkoni. Ja yskäähän sieltä kuului ja kuten kunnon lääkäri ainakin, määräsi hän potilaalle yskänlääkettä. Mahdottoman monta tikkua löytyi myös sormista ja pinseteillä ne piti poistaa. Kuumettakin oli aika ajoin, sitä mitattiin ja lääkettä ropsahti joka kerta. Onpa ihanaa kun on oma lääkäri, ei tarvitse lähteä minnekään konitohtorille, valelääkäristä puhumattakaan.

Iltapalalle kuin aloimme, tein Eelle puuroa. Kun laitoin ryynit puntarin kautta, mietin väkisinkin, että onko bodyjutut menneet vähän liian pitkälle. No eihän tokikaan lapsen puuroja aleta mittailemaan eikä punnitsemaan, se tuli ihan selkärangasta. Ja kun laitan tietyn määrän hiutaleita, niin tiedän paljonko laitan vettä. Mutta vinkkinä kaikille, älä juttele samalla siskon kanssa päivänne kuulumisia, sillä juuri silloin se puuro päättää kiehua pitkin mikroa. Helpommalla pääset kun annat iltapalaksi palan leipää. Tai sitä leipää ja kalaa, mitä söitte jo päivällä, samoja joista kuvankin jo laitoin. Ei olisi itselläkään sitten niin paino-ongelmia enää, olisi nopeasti ratkaistu sekin asia.

Ai puuro pitkin mikroa? Olipa hassua :-)